Markku Kiikeri

Suomen oikeusjärjestys, yhdistyslaki ja demokratia

 

Pakkohan tästä on kirjoittaa, koska Suomen oikeusjärjestelmää vääristetään joko tahallaan tai tietämättömyyttä. Ja sitä tehdään huonohkoilla julkisilla haastatteluilla (Soini, Yle aamu, tänään).

Jos kysytään toimittiinko Tynkkysen selän takana - ja vastaus on että kokoukset oli ilmoitettu etukäteen - miksei kysytty jatkossa sitä, oliko asialistalla erottaminen. Asialistakin on ilmoitettava ja kokoukset selkeästi valmisteltava. Tuskin Tynkkynen olisi lähtenyt Islantiin, jos päätösehdotuksena olisi ollut hänen erottamisensa. Eikä todennut, että päätös tuli puun takaa.

Toimittaja olisi voinut todeta myös, että valittaessa kokouksessa erityisiä institutionaalisia toimijoita kuten puheenjohtajia, heihin aletaan soveltaa erilaisia immuniteetti ym. oikeuksia ja velvollisuuksia, lain mukaan. Yksi niistä on immuniteetti hallitusta kohtaan, koska ja juuri siksi, että yleiskokous on Suomen oikeusjärjestelmän mukaan ylin elin ja vastuu hallituksella on sinne eikä hallituksen suuntaan. Yhdistyslaki kokonaisuudessaan lähtee siitä, että hallituksen jäsen on yleiskokouksen asia. Puolueesta erottaminen on (PSn sääntöjen mukaan) hallituksen asia, mutta hallituksen jäsenen erottaminen ei ole. Olisiko toimittajan kannattanut kysäistä, eikö hallituksen jäsenen asema ole erilainen, vastuineen ja oikeuksineen ja immuniteetteihin, kuin tavallisen puolueen jäsenen? Jne.

Haastateltavalla oli myös argumentti erottamiseen; kaikki puolueen jäsenet ovat tasa-arvoisia koska hallitus voi päättää asiasta PSn sääntöjen mukaan kaikkien jäsenten suhteen. Ensinnäkin, tasa-arvo demokratiassa on tasa-arvoa liittyen juuri puoluejohdon valitsemiseen. Jos erottamisasiaa ei tuoda yleiskokoukseen, eivät jäsenet ole tasa-arvoisia. Haastateltava toteaa, että "demokratia on sitä, että kaikki muutkin saavat sanomisen vapauden" ja viittaa valittuihin hallituksen jäseniin. Eikö demokratiaa ole nimenomaan se, että puolueen yleiskokous ja sen jäsenet saavat sanoa asiasta kun ovat henkilön hallitukseen valinneet? Haastateltava sekoittaa asian toteamalla, että kun jäsenet ovat vallinneet myös hänet ja muut jotka päätöstä ovat tehneet, demokratiaa toteutuu siten, että he saavat hallituksestaerottamispäätöksen tehdä. Olisihan se omituista, että hallitus päättää henkilön erottamisesta kuulematta sitä, joka henkilön elimeen on valinnut. Eivät tasa-arvo ja ilmaisuvapaus ole sitä, että hallitus voisi erottaa kenet tahansa, myös puoluejohtajan. Se olisi siis yksiselitteisesti Yhdistyslain ja PSn omien sääntöjen vastaista.

Kyse on vaikuttamisen tasa-arvoisuudesta, jonka Yhdistyslaki pyrkii takaamaan - eikä siis tasa-arvoisen kohtelun periaatteesta siltä osin että hallitus voisi erottaa kaikki. Jos toimitaan Yhdistyksessä, laki takaa tasa-arvoisen kohtelun. Ei se, että yksittäinen päätös voisi kohdistua keneen tahansa jonkun saman elimen tekemänä - että erottamiskriteeriä jotenkin hypoteettisesti voitaisiin soveltaa kaikkiin - ole tasa-arvoa. Sehän olisi kuin väittäisi, että tuomioistuin antaessa yksittäisen päätöksen rikosasiassa väittäisi, että koska tuomioistuin voisi soveltaa rikossäännöstöä muihinkin, tasa-arvo toteutuu. Ei se, että joku saa tehdä päätöksen kaikkien suhteen merkitse tasa-arvoa. Kyse on yhdenmukaisen kohtelun sisällöllisestä tasa-arvosta erottamiskriteeriä sovellettaessa eli siitä, että sääntöä sovelletaan samalla tavalla kaikkiin samankaltaisiin tapauksiin. 

Nyt kyseessä oleva päätös näyttäytyy - kuten jopa Halla-ahokin toteaa julkisuudessa - mielivaltaisena erottamiskriteerin soveltamisena. Ja se johtuu siitä, että "vahinkoa puolueelle" (PSn säännöt) kriteerin soveltaminen on liian laaja ja sitä voidaan soveltaa käytännöllisesti katsoen miten halutaan. Tämän mielivallan Yhdistyslaki ja lailliset yhdistyksen säännöt pyrkivät takaamaan takaamalla immuniteetin jäsenelle (VAKAVA rikkomus) ja hallituksen jäsenelle korostamalla periaatetta "se erottaa joka on valinnut" (demokratian periaate). Tältä osin voidaan kysyä myös sitä, olisivatko PSn säännöt tältä osin oikeusjärjestyksen vastaisia...

Laittomuus voi seurata siitäkin, että Tynkkystä ei oltu kuultu tehokkaasti (tehokas oikeussuoja). Kuulemisvelvoite on Yhdistyslaissa ja siihen pätee kaikki se, mitä audia altera pars (kaikkia on kuultava) pitää sisällään, erityisesti siis tehokas kuuleminen. Ja tämän hyvä puolueviestittäjä voisi heti näyttää toteen...

Toimittaja ei siis valitettavasti kysy asiakysymyksiä vaan vetoaa "oikeusoppineiden" "ja politiikan toimittajien" mielipiteisiin. Sehän on kun kaataisi bensaa liekkeihin. Totta kai sen voi kumota toteamalla, että "oikeusoppineita on kaikenlaisia", kuten haastateltava tekee. Ja noin poliittisesti, mikään ei uppoa huonommin kriittiseen yleisöön kuin tuollainen auktoriteettiargumentti...

Haastattelussa pyöritään sellaisella sekavan abstraktiotasolla, ilman selkeitä periaatteellisia lähtökohtia, että tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää itse asiaa. Kysymykset on siten helppo vesittää ja välttää.

"Loukkaannuitteko te siitä, että Tynkkynen ei vastannut selkeästi kysymykseen". ?

Tapaus on erittäin tärkeä demokratian kannalta. Suurin ongelma toimimattomissa demokratioissa on puoluejohdon mahdollisuus valikoida jäseniään sekä ehdokkaitaan. Näin on erityisesti "kaksipuoluejärjestelmissä", niin eräissä eurooppalaisissa kuin myös useissa keski- ja eteläamerikkalaisissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (99 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aika suuri osa suomalaisista kuuluu johonkin yhdistykseen, luulisi olevan melko yleisesti tiedossa, että päätettävä asia on oltava määräajassa ennen kokousta esityslistalla.

Tapani Raita

Soini itse jo haastattelussaan paljasti oikean ratkaisun vainohärdelliin:
Puoluehallituksen on pakko erottaa puoluejohtoon kuuluva itsepäisesti sekoileva - puheenjohtaja Timo Soini.
Soini antoi tälle mielenterveyshoitoon ohjaukselle etukäteen täyden siunauksensa.

Kokoomuksen broilerit ovat vuosikymmeniä sekoilleet hallituksen ja lain sisällä ja ulkona. Nyt Perussuomalaisissakin on kiivennyt yli ammattitaitonsa tason johtoon tuurilla seikkailevia tunareita.

Sebastian Röhm Tynkkynen ei tehnyt mitään laitonta eikä rikollista eikä edes vahingollista, vaikka taas Ylen uutiset juuri levittää sellaista Putkosen valhepropagandaa.

Paavi Soini on vuosia hurskastellut, ettei kaikki saa olla hänen persunsa alla, vaan muiden on otettava vastuuta ja laajasti hoidettava oma osuutensa puolueessa.
Tässä nähdään totuus korupuheiden piilossa.
http://brutaalirationalistinero.puheenvuoro.uusisu...

Miksei Tynkkynen mahdu Soinin persuun?
-Koska siellä on jo Niinistön ja Terhon päät.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Soinin strategiana näyttää olevan, että olkoon laitonta. Kun päätös tulee sitten joskus korkeimmasta oikeudesta, Soini on luultavasti jo muissa hommissa tai eläkkeellä. Tämä lienee työntekijän irtisanomistapauksissa yleistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Siunaako puoluekokous menettelyn?

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Tynkkysellä on tosiaan avaimet kädessä molempiin suuntiin (Jouni, Margareta)... Yleensä ajatellaan, että henkilö maalaa itsensä nurkkaan. Nyt se on tapahtunut ilmeisesti seinän viereen. :)

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Mulle tuli mieleen kirjeshakki joka aloitetaan postittamalla shakki ja matti. Tynkkysen pitäisi nyt armahtaa hänet tuominneet, erikoinen tilanne.
Jounille ja rohvessorille, eikös tälläisessa tapauksessa haeta toimenpidekieltoa oikeuden ratkaisuun saakka, joten ehtii muutamakin puoluekokous olla ja mennä ennen kuin minkään sortin sitovaa oikeudellista ratkaisua tulee.
Tietenkin voisi olla ettei tuomioistuin katsoisi tarpeelliseksi estää erottamista käsittelyn ajaksi, mutta ajatellen miten heikot ovat erottamisen argumentit en oikein tähän voi uskoa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Niin, tässä tulevat mietittäväksi prosessioikeuteemme kuuluvat väliaikaiset turvaamistoimet puolin ja toisin. Nyt, kun Tynkkynen on ilmoittanut menevänsä paikalle seuraavaan puoluehallituksen kokoukseen. Melkoinen soppa tämä on eikä persujen johdon ole helppo sitä maton alle lakaista.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #51

Tosiaan, päätöksen tehokkaasta täytäntöönpanosta ainakin puolueen täytyy varmistua. Aikamoista nöyryytystä puolin ja toisin, jos tällaisiin toimiin ryhdytään. Olisi varmaan ensimmäinen kerta, kun puolue hakee lähestymiskieltoa omalle varapuheenjohtajalleen... :)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #56

Miten niin hakisi lähestymiskieltoa?

Lukeehan PS-puolueen sääntöjen 10§ PUOLUEHALLITUS seuraavaa;

"Puolueen Euroopan parlamenttiryhmän edustajilla, Perussuomalaiset Naiset ry:n puheenjohtajalla ja Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajalla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus."

https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/peru...

US:n profiilissa lukee; "Sebastian Tynkkynen
Oulu
Perussuomalaiset
Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, luokanopettajaopiskelija ja oululainen nuori vaikuttaja." http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

S. Tynkkynen on siis PS Nuorten puheenjohtaja joten hänellä on osallistumisoikeus puoluehallituksen kokouksiin, jossa hänellä on sääntöjen mukaisesti läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Ja edelleen onhan Tynkkynen edelleen puoluekokouksen valitsema 3. varapuheenjohtaja, mutta voiko hän käyttää sitä valtaa (päätösvaltaa) puoluekokouksissa joka hänelle on äänestyksen tuloksena annettu, onkin ristiriitainen tilanne, kun puolueen sääntöjen mukaan pitää olla puolueen jäsen? Ilmeisesti (?) ei muuta oikeutta ole kuin em. osallistumisoikeus. Muistelen lukeneeni jostain kirjoituksesta ettei puolue olisi tuota oikeutta kieltämässä, joten mistään lähestymiskiellon hakemisesta lienee turha puhua.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-144583447907...

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #60
Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #60

Puoluehallituksenjäsenenä varapuheenjohtajalla on kyllä äänioikeuskin ja yhdistyslainmukaan puoluevaltuuston jäsenkin on erottamaton ilman vakavaarikosta.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

vahvistamiseksi, että yhdistyksen päätös on mitätön.

34 §

Täytäntöönpanokielto

Kun kanne yhdistystä vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi kieltää yhdistyksen päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös peruuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.

Käyttäjän mikakivimaa kuva
Mika Kivimaa

Jos asiasta lähdetään käräjöimään,se johtaa johtaa negatiiviseen mediaryöpytykseen, joka vetoaa myös perussuomalaisia äänestäneihin ihmisiin, toisin kuin Olli Immosen ympärillä tapahtunut mediamyrsky. Sitä rataa kannatuksen syöksy jatkuu varmasti. Luepa minun ajatukset asiasta blokistani: http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205488.... Tynkkynen ei halua lähteä käräjöimään, mutta onko enää mitään muita vaihtoehtoja Perussuomalaisten pelastamiseksi, koska puoluekokousten esityslistalle voidaan olla ottamatta kiusallisia asioita puoluejohdon toimesta. Se on jo koettu vuonna 2013.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sekin on yhdistyslain vastaista, ellei ota määräajassa jätetyt esitykset esityslistalle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Mika Kivimaan kommenttiin.
" koska puoluekokousten esityslistalle voidaan olla ottamatta kiusallisia asioita puoluejohdon toimesta. Se on jo koettu vuonna 2013."

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #23

20 § (22.12.2009/1398) Yhdistyksen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä SITÄ ILMOITTAMANSA ASIAN KÄSITTELYÄ varten vaatii. Jos yhdistyksen jäseninä sääntöjen mukaan voi olla vain yhdistyksiä tai yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, voidaan säännöissä määrätä, että vähemmistö, joka voi vaatia ylimääräisen kokouksen pitämistä, on pienempi tai suurempi kuin yksi kymmenesosa. Muun yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä vain pienemmästä vähemmistöstä.

Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Mitä sanotaan asian ottamisesta kokouksen esityslistalle?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #23

Edellyttää kymmenesosan jäsenistöstä vaatimusta.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Maantapa on se, että puolueet ja niiden käytännöt sekä toimenpiteet ovat lain ulkopuolella. Tynkkysen esimerkki osoittaa tämän väitteeni todeksi.
Yhdenkään toisen puolueen eliittiin kuuluva henkilö/edustaja ei ota kantaa "perussuomalaisten asioihin", vaikka kuinka suuri vääryys olisi tapahtumassa, koska se on maantapa.

Perussuomalaiset puolueen säännöt ovat monella tapaa ongelmalliset jäsenyyden kannalta, koska puoleen jäseniä ovat vain puoluehallituksen hyväksymät. Muissa puolueissa puolueen jäseniä ovat perusjärjestöjen hyväksymät jäsenet.

Puolue syntyi SMP:n raunioille, josta syystä säännöt ovat sitä mitä ovat.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Mielenkiintoinen huomio tuo sääntöjen periytyminen! Kuvastavat siis jotenkin sen ajan kontrolloidumpaa tapaa hoitaa puolueen jäsenyyksiä ja ehdokasasetteluita. Onneksi yhdistyslaki on korjannut ilmeisesti tilannetta... Tässä olisi politiikan ja oikeuden tutkijoille herkullinen aihe! Kiitos.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Perussuomalaisten hallitukseen kuuluu kahdenlaisia jäseniä, eli puheenjohtajisto puoluekokouksen valitsemana ja muut jäsenet, jotka valitsee puoluevaltuusto.

Yhdistyslain mukaan päätös, jokaloukkaayhdistyksen jäsenen erikoisoikeutta on muutoskanteesta huolimattakin mitätön.

Tästähän on kysymys,eli mitättömastä päätöksestä.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #15

Näin näyttäisi olevan. Jotenkin pahalta kuulostaa noin julkisena kommenttina, että "haluaisin sitten nähdä kun Tynkkynen tulee hallituksen kokoukseen"... No, huumoria huumoria ja saattaa vedota joihinkin" mutta puuttuuhan siitä aika paljon ymmärtävää empatiaa, mitä nyt ehkä tarvittaisiin...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Milloin nykyinen yhdistyslaki on tullut voimaan? Mitä muutoksia siihen tuli?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #79

Tuliko siihen jotain olennaisia muutoksia entiseen verrattuna?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #83

Siis koko lakihan uudistettiin aiemmasta vuoden 1919 yhdistyslaista. Toki tietyt elementit säilyivät, mutta uusi korvasi vanhan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #86

Mutta nyt kyseessä oleva asia, ettei yhdistyksen hallitus voi erottaa jäseniään on kai ennenkin ollut voimassa.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #91

Nyt en kyllä pysty tarkasti niitä säännöksiä muistamaan, mutta oletan, että näin oli. Kyse on nimenomaan sääntelylogiikasta normien taustalla. Mikäli tällainen erottamisoikeus olisi, muodostuisi hallitukselle kokouksen ohittava valta, joka taas ei olisi johdonmukaista kansanvaltaisuuden näkökulmasta.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Hei!

Nyt pitää hieman tarkentaa muutamia kohtia:

- Yhdistyslain 24 § koskee vain yhdistyksen kokousta, ei hallitusta;
- oikeuskirjallisuudessa (Halila - Tarasti, 15 §) esitetyn tulkinnan mukaan ei ole itsestään selvää, että erottamisasia tulisi mainita edes yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa;
- yhdistyslain 37 §:n mukaan jäsen ei saa osallistua itseään koskevan asian käsittelyyn hallituksessa, jos oman edun ja yhdistyksen edun välillä saattaa olla ristiriita;
- yhdistyksistä saa erottaa jäseniä, mutta heitä pitää kohdella yhdenvertaisesti, kuten 33 § epäsuorasti toteaa;
- myöskään kuulemisesta ei ole tarkasti säädetty, vaan kyse on selitysmahdollisuuden antamisesta (tällöin toki pitää olla käynyt selväksi missä tarkoituksessa selitystä pyydetään ja totean vielä senkin, että näyttäisi siltä, etteivät nyt kuitenkaan vaatimukset täyty);
-

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Näin. En väitäkään, että kyse olisi mistään pätemättömyysperusteesta ensimmäisen osalta, vaan mietin sitä tapaa, jolla päätös tehtiin. Kolmas kohtahan ratkeaa jo sillä, että tällaista "etua" koskevaa päätöstä hallitus ei voi siis edes tehdä. Siinä mielessä Tynkkysen paikallaolo olisi saattanut olla jopa yhdistyksen edun mukaista. Yhdenvertaisuus erottamistapauksissa totta kai, mutta miten hallituksen jäsenen kohdalla, kun ei hallitus voi... Kuulemisen muoto olisi molempien aika helppo kertoa ja näyttää... kai tällaisissa tapauksissa tulisi antaa aika selkeä vastauspyyntö ja valmisteluaikaa. Ja kaiketi antaa selitysmahdollisuus myös itse kokouksessa (jos tietäisi mitä siellä käsitellään). Miten muita hallituksen jäseniä on tiedotettu tulevasta päätösehdotuksesta ja annettu tutustua selvitykseen? En tiedä. Mutta kaiketi noin yleensä tulisi toimia denokraattisessa poliittisessa puolueessa kuulemisperiaatteen mukaisesti kaikkine tiedottamisineen ja vastaus- ja harkintamahdollisuuksineen. Kyse on kuulemisen osalta siitä, toimitaanko oikein ja reilusti eikä ehkä niinkään onko toiminta ollut yhdistyslain vastaista. Demokratiasta demokraattisessa puolueessa, jonka tulisi hallita mahdollisesti tätä maata demokraattisesti. Onhan tällä implikaatiota toimintatapoihin ja periaatteisiin, joita kansalaiset toivovat hallitsijoiltaan.

Loppjen lopuksi kyse kai siitä, onko yhdistyksen "vahingoittaa" sääntöä rikottu (vrt. lain vakava) ja että kuka erottamisen on tehnyt ja missä prosessissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sehän olisi selvää diktatuuria jos hallituksen jäsenet voisivat keskuudestaan poistaa kaikki erimieliset jäsenet.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Mielenkiintoinen havainto: Kukaan ei ole vedonnut vahingoittamispykälään, vaan laittomuuksiin, sääntöjen rikkomiseen muka varjojäsenluettelon osalta sekä asenteeseen.

Vielä tuosta saattaa kohdasta. Sehän selvästi tiukempi kuin kokouksen on muotoilu.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #42

Jep. Lisäksi mietin miten lain "huomattava vahingoittaminen" suhtautuu puolueen omiin sääntöihin. Tulkitsisikomesim.moikeusnasiaamkuitenkinnlain kannalta. Kyse on kuitenkin niin vakavasta asiasta kuin yhdistyksestä eroamisesta. Valtiosihteeri tosiaan puhui "väärästä asenteesta"...

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #57

Mietin itsekin tuota samasta asiasta määräämistä lakia matalammalla kynnyksellä. Ei ollut aiemmin tullut vastaan, mutta aika selvä. Laki lähtee siitä, että säännöissä määrätään, jonka lisäksi myös lakisääteisillä voi erottaa. Mutta kuten sanottua, tähän ei ole vedottu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Ei kai esityksen allekirjoittajat muodosta mitään varjojäsenluetteloa?!

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #92

Tämä käsittääkseni oli se Soinin näkemä sääntörikkomus, että kyse olisi nimenomaan tästä. Ja siis tässä on se looginen ajatteluvirhe.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Mutta siis kiitos näistä ja totta kai selvensivät oikeudellista tilannetta. Vielä sen verran, että olisi aika mielenkiitosta nähdä yhdistyksen kokous,mjossa hallituksen varapuheenjohtajan erottaminen ei olisi asialistalla perusteluineen...

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Miten Matti tulkitset sitten tätä (kommenttisi 2 kohta)

23 § Kokouksessa päätettävät asiat

Yhdistyksen ... kokouksessa on päätettävä: (16.7.2010/678)

4) hallituksen tai sen jäsenen ... erottamisesta; (16.7.2010/678)

24 § (16.7.2010/678)
Kokouskutsu

...

Päätöstä 23 §:ssä mainitussa ja muussa siihen verrattavassa asiassa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Tätä juuri pyöritelty Halila-Tarastissa. Voi olla ongelma erotettavan yksityisyyden suojan osalta. Siis puhun nyt rivijäsen erottamisesta kokouksessa.

Ja siis ko. säännös koskee vain kokousta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

#7
Se pykälä kai viittaa jääviyteen kun käsitellään lähinnä taloudellisia asioita.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Näin minäkin olisin valmis tulkitsemaan.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #93

Kyllä se koskee kaikkia oikeudellisiin suhteisiin liittyviä seikkoja eli kun yhdistyksenkin jäsenyys on eräänlainen sopimus, niin tämä kattaa myös erottamiskysymykset.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Voisinko oikeustieteen tohtori Markku Kiikeriltä pyytää pienen palveluksen, kun kerran kirjoitat US Puheenvuorossa?

Olen itse kirjoittanut tässä foorumissa vuodelta 2011. Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1941.

Viimeisestä US Puheenvuorostani (27.10.2015 10:48 Stefan H. Tallqvist) poistettiin kuvani ja kirjoitukseni piilotettiin:

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Mahdollisimman huolellisesti Maamme historiaan liittyvä teksti 1800-luvulta olisi yleisesti ottanen pitänyt olla informatiivinen ja mielenkiintoinen.

Mikä siinä oli jollekin häiritsevää tai loukkaavaa?

Olen halukas muuttamaan Puheenvuoroni tekstiä niin että siinä poiston syynä ollut kohta muutetaan!

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Toki. Palataan tähän yksityisviesteinä. pt M markku.kiikeri@ulapland.fi

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Hieno juttu Markku K. Otan myöhemmin yhteyttä, jos siihen tulle tarvetta. Fonecta luettelosta löytyy tietoni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kysy ylläpidolta. Kiinnostava juttu. Lukisin mielelläni koko matkakertomuksen.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tynkkynen: menen paikalle seuraavaan puoluehallituksen kokoukseen.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102720567544_u...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä
Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Mutta sen verran täytyy ottaa tätä mediakritiikkä takaisin, että ymmärrän hyvin haastattelutilanteen nopeuden, toimittajan työn hektisyyden... useinhan kysymykset on perustettava jonkun toisen tahon sanomisille... toivottavasti toimittaja kestää, koska jutustahan poikii kaikenlaista ja vain sen tekeminen oli arvokasta... :)

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

En usko median mitään syytteitä ansaitsevan :). Ihan asiallisesti tuo parjattu taho on mielestäni tapauksessa toiminut. Oli jopa kunnoitettavan puolueeton aina tähän aamuun asti.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Markku K.
Edellisiin viestiini tässä ketjussa viitaten:

Viimeisestä US Puheenvuorostani (27.10.2015 10:48 Stefan H. Tallqvist) poistettu kuva ja viestini näytti vielä tänään aamupäivällä tällaiselta:

http://personal.inet.fi/koti/elektron/KnutTallqvis...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Olen itse sitä mieltä että erottaminen oli vaan hankalaksi koetun henkilön poistaminen rivistöstä, eikä varmastikaan pääasiallisena syynä ollut tämä nimien kerääminen, tahi sen laittomuus.
Olen pettynyt, varmastikin usean muun joukossa, PS-puolueen toimintaan viime kuukausina, eikä nämä tälläiset TSn diktatorimaiset otteet ainakaan siihen asiaan tuo parannusta. Toki tiedän että Soini tuskin on kiinnostunut siitä mitä mieltä minä olen, mutta kun meitä tarpeeksi monta, niin ehkä se kiinnostus jossain kohtaa herää.

Huvittavana yksityiskohtana tossa Hesarissa olleessa Soinin haastattelussa noin 25n sekunnin kohdalla toimittajan esittäessä kysymyksen; "onks hän edelleen kolmas varapuheenjohtaja", niin Soini sanomassa "no val..", kunnes huomaa mokansa ja alkaa kertoilla miten Tynkkynen _valittiin_ aikoinaan. Itse uskon että oli vastaamassa kysymykseen, "no valitettavasti". :)

Lopussa myös pieni lapsus ymmärtääkseni, eli ei kait Hernesniemeä ole erotettu, vaikka Soini näin toteaakin.."heidät on erotettu puolueen jäsenyydestä". Ehkä on vaan hänen unestaan kyse ja asiasta joka seuraavaksi otetaan listalle.

Se linkki siihen videoon(toivottavasti).
http://www.hs.fi/politiikka/a1445828103661

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Katsoin tosiaan videon. Kiinnitin huomiota tuon lisäksi siihen, että puheenjohtaja sanoi, että puolueella pitää olla mahdollisuus erottamiseen. Tämä on tietysti totta, mutta demokratian periaatteeseen kuuluu se, että se joka nimittää se erottaa. Eli ilmeisesti tässä nyt tosiaan ymmärretään niin, että hallitus on puolue eikä puoluekokous ole puolue - mikä ei nyt ihan demokraattisessa yhdistyslainmukaisessa puolueessa ole niin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Soini myös sanoi, että jopa häntä voisi erottaa. Mutta ei kai sentään puolueen hallituksen jäsenet voi tehdä konspiraation ja erottaa puolueen puheenjohtajan puolueesta?!

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Tämä menee kyllä hieman bloggausaiheen ulkopuolelle, mutta voiko Suomenlain perusteella puoluetta lakkauttaa?

Esimerkiksi

- yhteiskuntarauha järkkyy?
- rasismi,fasismi....?
- puolueen harjoittama mielivalta jäseniä kohtaan?
- yhteydet rikollisjärjestöihin?
- puoluetuen säätiöittäminen puheenjohtajan eduksi?
- puheenjohtajan tai taloudellisesti jonkun muun määräävä asema ja omat edut?

Euroopassakin on ilmeisesti maita, joissa oikeuslaitos voi lakkauttaa puolueen. Mikäli näin ei ole puolueet ovat lain yläpuolella?

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Tätäkin kirjoitusta kommentoinut Matti Muukkonen on kai viimeksi analysoinut asiaa seuraavalla tavalla... https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/08/07...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Puolue vaatii ehdonta kuuliasuutta puheenjohtajaa kohtaan, näytöt riittävät kyllä lakkautamiseen.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Margareta Blåfield27.10.2015 17:37 kirjotti: ”Kysy ylläpidolta. Kiinnostava juttu. Lukisin mielelläni koko matkakertomuksen.”

Koko kirja ja matkakertomus löytyvät minulla ja tietääkseni Yliopiston kirjastosta:

Prof. Knut Tallqvist, toimi professorina Helsingin yliopistolla:
”Knut Leonard Tallqvist (16. maaliskuuta 1865 Kirkkonummi – 16. elokuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen seemiläisten kulttuurien tutkija ja Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden professori. Hän oli tunnettu erityisesti assyriologian tutkijana.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Knut_Tallqvist

Viitteestä löytyy myös kirja, josta otteeni US Puheenvuorossa:

På helig och ohelig mark : reseskildringar från Orienten. Schildt, Helsingfors 1918
=

Tarkoitukseni on selvittää viestini häirintää asiantuntijan avulla, aikanaan. Olen aikaisemmin kirjoittanut puheenvuorossa samasta kirjasta ilman vaikeuksia.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Tuli ilmeisemmin väärään blogiin :)

Eero Mattila

Jotenkin tuntuu, että tätä asiaa on paisuteltu aika kohtuuttomasti ja tarkoitushakuisesti.
- jäsenen erottaminen ei ole mikään maailmanlopun asia.

- Olen itse ollut tekemässä erottamispäätöstä yhdistyksessä. Hallitus päättää erottaa. Kokouksen jälkeen lähetetään erotetulle jäsenelle kirjallisesti tieto erottamispäätöksestä/mielellään kirjattu kirje. Erotetulla on mahdollisuus laittaa joko kirjallinen vastine tai tulla seuraavaan kokoukseen kertomaan mielipiteensä asiasta. Tämä vastine kirjataan seuraavassa kokouksessa jos sellainen tulee.

- Asia voidaan vielä kirjata yhdistyksen yleisessä kokouksessa jos niin halutaan ei se sen kummempaa ole.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Saattaapi olla. Poliittisiin puolueisiin kuuluminen voi tietysti olla hieman eri asia, koska se on aika tärkeä jos ei tärkein osa suomalaisten poliittista identiteettiä. Siksi se varmaan koskettaa. Ja toisaalta, kyllä tässä on noin politiikan kannalta havaittavissa ilmiö joka on, oman kokemukseni mukaan, aika epäterve. Nimittäin, kuten tekstissä totesin, maailmalla hierarkinen jäsen/ehdokasrajoitus tuntuu olevan epäterveiden poliittisten järjestelmien syy.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Yhdistyslain mukaan laittomat päätöksetkin saavat lainvoiman ellei niitä riitauteta kolmenkuukauden sisällä käräjäoikeudessa.

Persujen puoluehallituksen päätöksiä ei pysty edes riitauttamaan, sillä kukaan ei ole saanut erottamisestaan puheenjohtajan ja pöytäkirjan tarkastajien allekirjoittamaa pöytäkirjanotetta.

Puoluehallitus täytyisi haastaa käräjäoikeuteen, vaatimuksella, että käräjäoikeus velvoittaa uhkasakon uhalla puolueen antamaan lainmukaisen päytäkirjan otteen, jonka jälkeen erotettu vasta voi antaa haasteen, koska näytöt on oltava, nyt niitä ei ole.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Nostin tämän julkisuus- tai sen puuteongelman eräässä Lakimiehen oikeustapauskommentissa esiin olikohan 2008 vai 2007.

Eero Mattila

Poliittinen yhdistys ei sääntöjensä puolesta todennäköisesti eroa muista yhdistyksistä millään tavalla. Myös kokoustekniikka on todennäköisesti identtistä. Lähinnä tässä episodissa on kummallista, miksi persujen sisäinen asia kiinnostaa niin monia puolueen ulkopuolisia??
- Erottamisperusteeksi riittää aivan varmasti se, että hallitus uskoo Tynkkysen toiminnallaan vahingoittavan puoluetta, ei siihen tarvita kansanäänestystä. Pikemmin olisi toivottavaa, että muissakin puolueissa moraali nousisi sen verran, että edes rikollisia jäseniä erotettaisiin tai ainakin irtisanouduttaisiin heidän toiminnastaan. Useiden ministeriöiden ja ministerien toiminta on huomattavasti vahingoittanut Suomen valtiota, mutta he eivät eroa eikä heitä eroteta. Sehän tässä maassa on kummallista, että nyt kauhistellaan kun joku tekee jonkinlaisen päätöksen.

- SDP:n Antti Rinne perusti Mäntsälään oman ja uuden osaston kun ei saanut näkemyksiään läpi jo olemassa olevassa yhdistyksessä. Ei nämä asiat ole millään tavalla ihmeellisiä.

- Tynkkysen ero on leivottu tarkoitushakuisesti sellaisiin mittasuhteisiin, että voisi kuvitella että kyse on jo vähintään maastakarkoituksesta. Jos mediahuomiota vertaa esim. keskustan Antti Kaikkosen rikossyytteen käsittelyyn on palstatila jo ylitetty monekertaisesti. Olisi kiva tietää miksi? Mitenhän uutispäälliköt Ylessä, MTVssä ja Hesarissa perustelevat painotustaan?

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Eero taidat ollan ns.vanhanlinjan miehiä. Puolueella ei ole oikeutta riistää ehdokkailta sanan ja toiminnan vapautta, missään olosuhteissa eikä se voi myöskään olla erottamisen peruste.

Eero Mattila

Ehkä mä olen. Asiat pitäisi ottaa asioina eikä paisutella niitä kuten Kiikeri tässä tekee. Yhdistyksen hallituksella on oikeus ja myöskin velvollisuus valvoa yhdistyksen etua mukaan lukien jäsenten hyväksyminen ja erottaminen.
Jäseniä harvemmin erotetaan ilman painavia syitä. Kun jäsen erotetaan tämä yleensä jatkaa toimintaansa jossain muussa yhdistyksessä. Ei siinä sen kummempaa.

Kovasti vaan kummastuttaa tämä persujen vainoaminen. Mitä ihmettä nämä muut puolueet pelkäävät? Monia laittomuuksia on tässä valtiossa tehty EU-jäsenyyden jälkeen ja tehdään kaiken aikaa ja sitten puututaan tällaiseen lillukan varteen. Hyvä veli -järjestöä täytyy toki suojella ja saavutettuja etuja, mutta että näin rankasti, se ihmetyttää... isoista rahoista täytyy olla kysymys.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #50

Lähdin liikkeelle juttuani tehdessä tuollaisesta mediakriittisemmästä näkökulmasta, jossa etsin haastateltavan ja haastattelijan vuorovaikutuksesta vastausta siihen, miksi tätä asiaa on vaikea ymmärtää. Ja pyrin sitä selvittämään itselleni (ja lukijoille). Taistana tietysti jokseenkin ainutlaatuinen tapahtuma Suomen poliittisessa historiassa ja myös asiantuntijoiden mediakommentit, jotka ovat olleet, varmaankin kirjoittajien työtilanteestakin johtuen, aika yksinkertaisia tai sanoisiko juridisia. Tällainen diskurssianalyysi siis. Pyrin vain selventämään tilannetta, koska se on hieman myös työtäni.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Huomattavan päteviä oikeusoppineita täällä näyttää oleva tällä hetkellä!

Markku Kiikeri (27.10.2015 19:57): ”Tuli ilmeisemmin väärään blogiin :)”

Blogi oli kyllä oikea, mutta kuka poisti blogikuvani?
”Uusi Suomi edellyttää Blogipalvelun kirjoittajilta tunnistettavan profiilikuvan käyttöä tekstien yhteydessä.”

Joten ilman ”tunnistettavaa profiilikuvaa” en oikein voi jatkaa tässä foorumissa?
=

On myös kyseenalaista, jos enää viihtyisin tässä Perusuomalaisten kylmässä sodassa.

=
”Me kylmän sodan veteraanit”, äskeinen kirjoittaja on helsinkiläinen komediakäsikirjoittaja.

Minäkin olen sotaveteraani eläkkeellä, vaikka sotaa tuli vietettyä pommisuojassa. Tilanne maassamme voi johtaa … (muistuttaa sodanaikaista sensuuria)

Käyttäjän JyrkiSavikuja kuva
Jyrki Savikuja

"Kun syyllistyy laittomuuksiin..."
Samuli Virtanen
Ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri
haastattelussaan ti 27.10.2015 Sebastian Tynkkysestä puhuessaan.

Perussuomalaiset rp:n puoluehallitus on siis ottanut myös tuomioistuimen roolin ja
ilman tutkintapyyntöä, esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuimen lainvoimaista päätöstä julistaa Sebastian Tynkkysen syyllistyneen rikoksiin?

Yle Uutiset ti 27.10.2015 klo 18:00, kohdassa 2min30s!

Vaikuttaa Rikoslain 24:10 §:n tarkoittamalta törkeältä kunnianloukkaukselta?

http://areena.yle.fi/1-2396567?autoplay=true

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Kiinnitin huomiota samaan. Aika rankkaa ja kovaa tekstä...

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Niinpä, samaa sanoi jo aiemmin RS-P, vaikka siis näillä tiedoilla ST ei olle syyllistynyt mihinkään, vaan asia ns. painovapauden piirissä. Mutta koska asianomistajarikos, niin kunnianloukkaus on asianomistajan näpeissä.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

1. Päätetään erottaa Tynkkynen
2. Juntataan päätös
3. Syynä lainvastainen menettely
4. Erotetaan Tynkkynen lakia rikkoen
5. Huomataan ettei erotettukaan hallituksesta vaan puolueesta pelkästään
6. Rikottiin samalla puolueen omia sääntöjä.

Toisin sanoen hallitus, pl. Tynkkynen, on syyllistynyt sekä lakien rikkomiseen (josta johtuen hallituksen pitäisi kait erottaa itsensä puolueen jäsenyydestä) että puolueen vastaiseen menettelyyn koska "puolueen vastainen" on niin yleismerkityksellinen ilmaisu että se täytyy tulkita puolueen sääntöjen rikkomiseksi, muutoin sehän ei tarkottaisi mitään(tai kaikkea), mikä sekin riittää syyksi puolueesta erottamiseen..

Alkaa näyttää aika selvältä että tulisi kutsua ylimääräinen puoluekokous ja valita uusi hallitus. Muuta ulospääsyä ei oikein ole, Tynkkynen taisi saada mitä halusikin.

Voi olla hallituskriisi kohta muuallakin kuin persuissa.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Niin, sehän tässä nyt tulee kai testattavaksi. Kenellä on valta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Puoluehallitus on rikkonut myös vaalilakia ja omia sääntöjään eikä ole erottanut jäseniään,miksihän ?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Käsittääkseni hallituksen tehtävä on toteuttaa yleiskokouksen valitsemaa linjaa. Yleiskokous siis valvoo hallituksen tekemisiä.

"Tältä osin voidaan kysyä myös sitä, olisivatko PSn säännöt tältä osin oikeusjärjestyksen vastaisia..."

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin puolueen säännöissä on siis jotain valtuuksia jäsenen erottamiseen. Puolueen säännöt ovat taas käsittääkseni yleiskokouksen hyväksymiä. Mikäli säännöt eivät ole lainvastaisia, niin silloinhan hallitus toteuttaa yleiskokouksen tahtoa. Onko kyseessä siis yleiskokouksen hyväksymä valtuuksien luovuttaminen hallituksen hyväksi?

En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen, vaan ajattelen tätä laajemmassa kehyksessä.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Hyvä pointti. Mietin tuossa tapauksessa lähinnä yhdistyslain ja sääntöjen suhdetta, eli "huomattava" yhdistyksen vahingoittaminen (laki) ja "vahingoittaminen" (PS). Kun kerran on kysymyksessäniinkin vakava asia kun erottamisperuste, voiko yhdistyksen säännöt poiketa tuollaisesta lain säännöksestä... Luusi sen olen pakottavaa.

Käsittääkseni hallitukselle ei voi luovuttaa hallituksen jäsenen erottamisoikeutta...

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Itse olen samaa mieltä tuosta pakottavuudesta. Myöskin tuosta hallitukselle myönnetystä hallituksen jäsenen erottamisesta olen samaa mieltä. Mielestäni aihetta tulee käsitellä oikeusoppineiden kesken, koska tässä on selvästi jotain epäselvyyksiä.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503

Tuosta selviää (12§), että hallitus hyväksyy jäseneksi, ellei säännöissä ole muuta sovittu. 14§:ssä taas sanotaan, että yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperiaatteella. Tuossa puhutaan myös siitä huomattavasti vahingoittamisesta. 15§:ssä taas sanotaan, että jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännössä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Lisäksi 24§:ssä sanotaan, että päätöstä 23§:ssä mainitussa ja muussa siihen verrattavassa asiassa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. PS:n sääntöjä en tunne ,enkä myöskään tiedä kokouskutsuja ja kokouspöytäkirjaa. Kovin sekavalta menettely kuitenkin vaikuttaa.

Minusta mielenkiintoista on se, että nyt jäsen on erotettu puolueen jäsenyydestä, mutta hän voi edelleen toimia hallituksen jäsenenä. Onko uskottavaa, että ei jäsen hoitaa asioita paremmin kuin jäsen? Ne jotka ovat ko. henkilön hallitukseen valinneet ovat varmasti yhtenä valintakriteerinään pitäneet juuri henkilön jäsenyyttä puolueessa. Voisi olettaa, ettei ko. jäsenellä ole enää mitään vaikutusmahdollisuuksia hallituksessa, joten valinnan suorittaneiden edustaja on "kädetön". Vähintäänkin kohtuullista on järjestää heille mahdollisuus valita uusi edustaja hallitukseen. Mielestäni menettely on näin myös paremmin lainmukainen.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Teknisesti säännöt eivät voi olla lainvastaisia, jos PRHsta läpimenneet. Aika laaja autonomia päättää sisällöstä itse ja tiettyjen testien jälkeen kunnioitettava (normatiiviperiaate).

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Puolueessa sananvapauden ohella myöskin loukataan järjestäytymisoikeutta, sillä vaikka Sinut on puoluehallitus hyväksynyt jäseneksi, ei sinulla ole oikeutta yhdessä muiden kansalaisten kanssa perustaa paikallistayhdistystä.

Puoluehallitus siis estää uusien järjestöjen perustamisen, vaikka perusjärjestö ei sääntöjen mukaan kuulukkaan jäsenenä puolueeseen. Vain piirijärjestö on puolueen jäsenjärjestö.

Puoluehallitus on myöskin päättänyt, että paikallisyhdistysten toimihenkilöiden tulee olla puoluehallituksen hyväksymiä jäseniä. Loput yhdistysten jäsenistä ovat edustuskelvottomia.

Ei tälläinen puolue ainakaan mikään kansalaisliike ole.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Kuulostaa tiukalta organisaatiolta... pitäisi tutustua asiaan tarkemmin. Tässä olisi jollekin yhdistysoikeuteen erikoistuvalla hyvä aihe.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Totta olisi hyvä jos joku perehtyisi ja tutkisi asiaa. Raimo Vistbackan luomus ovat puolueen säännöt ja poikkeavat huomattavasti muista puolueista.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Siis paikallisyhdistyksiä saa perustaa, mutta niille ei voi hakea suoraa puolueen jäsenyyttä.

Eli on suoria henkilöjaseniä ja suorina yhteisöjäseninä piirejä - joitten jäseniä sitten paikallisyhdistykset ovat.

Tuosta jälkimmäisestä: on mielestäni pelkästään järkevää, että Perskutarallaan Persupalloilijoitten toimihenkilöiden tulee olla edes puolueen jäseniä, jos meinaavat puolueen nimeä käyttää.

Oliko tässä jotain muuta, mitä en tiedä/ymmärtänyt?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Tämä poikkeuksellinen, hyvin keskitetty ja ns. ei-katolilainen/kristillinen malli. En tiedä tunnetteko Jethroa, joka opetti vävypojalleen delegoinnin taidon. Sieltä malli periytyi kirkon oppeihin ja yleisemmin subsidiariteettiperiaatteeksi. Siitä tässä mallissa ei ole tietoakaan, vaan muistuttaa enemmän sosialististen puolueiden perusratkaisuja.

Toki sen verran edellistä kommentoijaa muistutan, että negatiivisen yhdistymisvapauden vuoksi puolueessa jo olevat saavat olla yhdistymättä tiettyjen kanssa ja taas toisaalta tietyin perustein saavat pistää osan pihalle. Yhdistysautonomiaan taas kuuluu päättää itse omista rakenteistaan.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #90

Varmasti näin, jos asiaa tarkastelee ainoastaan noitten näkökohtien perusteella. Mutta Suomessa on puolueita useampia, mistä valita ja vallan hajautuskin antaa käytännössä suojaa jäsenelle vain rajaansa sekin.

Tulipahan koluttua eduskuntapuolueet tässä mielessä läpi ja todettua suoran henkilöjäsenyyden olevan harvinaista poliittisissakin järjestöissä.

Sosialistipuoluetyypillisyyttä en ymmärtänyt.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #95

Siis ylhäältä alas johdettu vrt. alhaalta ylös. Perussuomalaisissa valta on tiukasti puoluehallituksella (mm. juuri erottamisoikeuden vuoksi), paikallisyhdistyksiin pääsee vain ne, jotka puolueen jäseniä. Muilla menee niin, että ollaan jäsenenä paikallisesti ja ikään kuin kansanliike kasvaa liitoksi alhaalta ylös. Ps:a vastaava malli oli mm. Neuvostoliitossa ja siis totaalisesti vastakkainen kuin katolilais-keskieurooppalaisessa mallissa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Alla Perussuomalaisten säännöistä kohta.

13§ PUOLUEEN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSVALTAISUUS JA NIIDEN JÄSENTEN KELPOISUUS

Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, puoluesihteerin, puoluevaltuuston jäsenten, puoluehallituksen jäsenten ja puolueneuvoston jäsenten on oltava puolueen jäseniä ja Suomen kansalaisia, jotka eivät saa olla vajaavaltaisia, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa.

Tuossa sanotaan, että puoluehallituksen jäsenten on oltava puolueen jäseniä. Nyt erotettu jäsen ei siis voi olla sääntöjen mukaan puoluehallituksen jäsen. Onko näin?

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Minä näkisin asian seuraavasti. Sääntöloogisesti olet oikeassa. Yhden säännön soveltamisesta seuraa toisen säännön soveltaminen. Eli jos erotetaan puolueesta, ei ole puolueen jäsen ja siksi, koska hallituksen jäsenen tulee olla puolueen jäsen, ei ole puolueen hallituksen jäsen. Ok. Mutta näitä sääntöjä ei mielestäni voi yhdistää näin mekaanisesti. Yhdistyksen sääntöjä, yhdistyslakia ja niiden säännöksiä yhdistettäessä ja tehtäessä nk. kokonaisvaltaista tulkintaa, on otettava huomioon koko lainsäädännön tarkoitus. Kokous edustaa jäsenistönsä eli puolueen yhteistä tahtoa. Hallitus ei. Hallitus tekee politiikkaa ja on sääntöjen soveltaja. Tässä se on sääntöjen soveltaja. Sääntöjen soveltaja ei voi mennä yhteistahdonnyli demokraattisessa järjestelmässä. Eli on otettava huomioon oikeusjärjestyksen ja yhdistyslain sille antamat tavoiteet ja puitteet.

Katson nopeasti yhdistyslain hallituksen esityksiä. Yhdistymisvapaus tarkoittaa nimenomaan jäsenten yhdistäytymisvapautta. Se on yksilön poliittinen perusoikeus. Lain PAKOTTAVAT SÄÄNNÖKSET koskevat nimenomaan elinten välisiä suhteuta eli toimivallan jakoa. Puoluelaissa taas tarkoituksena on kansainvaltaisten periaatteiden noudattaminen.

Jotain tällaista pohjaa alan erityisasiantuntijatkin kaiketa miettivät. Näennäisen ristiriitainen tilanne ja jonkinlainen oikeuksien ja vevollisuuksien ristiriita. Mutta ei sitten kuitenkaan. Mutta minähän en tällaisia asioita päätä, tutkijana pohdin vaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Ok, onhan tämä todellakin kiinnostava juttu. Toivottavasti saadaan selville oikea tulkinta asiaan.

Perussuomalaisten on mielestäni kysyttävä tähän kantaa puoluekokoukseltaan, jottei tulkinnaksi jää hallituksen näkemys.

lisäys:

https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/peru...

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri Vastaus kommenttiin #68

Niin on. Ja tärkeä aika periaatteellinen asia, kuten näemme.. Tai sitten joku kiva kompromissi, mikä on aina parempi kuin käräjät... Aina.

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

Puoluehallituksen kokouksella pitää olla esityslista, ja esityslista pitää olla toimitettuna hallituksen jäsenille ennen kokousta. Jos näin ei tehdä, kokous ei välttämättä ole lainvoimainen.

Tämä tekee kaikista PSn tulevista puoluehallituksen kokouksista kyseenalaisia, koska ko. päätökset voi joku kyseenalaistaa myöhemmin.

En tiedä voiko pahemmin itseään enää jalkaan ampua.
Nythän käräjäoikeus voi joutua ottamaan kantaa asiaan, vaikka asianomainen ei itse sitä ajaisikaan.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Elinten suhteet ovat pakottavaa lainsäädäntöä, joten kaiketi Halila perustaa 3.n puheenjohtajan erottamisen mitättömyyden johonkin tällaiseen...

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Itseasiassa hallituksen osalta on yhdistyksen oma asia, miten tämä on järjestetty - kukin tavallaan ja käytännöllään.

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

"Yhdistyslaissa on säännöksiä... Lain muut pakottavat säännökset koskevat lähinnä vähemmistön oikeuksia, sivullisten asemaa, yhdistyksen toimielinten välistä toimivallan jakoa sekä kansanvaltaisia periaatteita ja yhdenvertaisuuden noudattamista."

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Tämähän voisi johtaa vaikka yhdistys ja puoluelain jonkinlaiseen uudistamiseen...

Esko Haukkala

Todella asintuntijan lausunto. toivottavasti toimittajat myös oppivat jotain.
Nykyinen käytäntö on osaamatonta , kuten lausunnosta selviää.
Pitäisi oppia tietoa kysymään. Aivan turhia kysymyksiä myös heille, ei siis
Asiat selviä, vaan tulevat epäselvemmiksi

Toimituksen poiminnat