Markku Kiikeri

Metsähallituslaki heikentää yleistä etua

Tässä vielä muutama huomio Metsähallituslain tuomista muutoksista. Osaltaan kirjoitus on vastaus kansanedustaja Mikko Kärnän seuraavaan toteamukseen:

”Pidän kyllä hivenen vastuuttomina näitä hylkäysesityksiä [....] Oletteko te todella valmiita nyt ottamaan sen riskin, että mikäli laki hylätään, niin tässä vaiheessa puukauppa ja korjuu jouduttaisiin avaamaan vapaalle kilpailulle, jolloin pahimmassa mahdollisessa tapauksessa esimerkiksi kiinalaismotot vyöryisivät sitten Suomen metsiin? Tällä lakiesityksellä nyt varmistetaan se, että puukauppa ja korjuu säilyvät kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa kansallisissa käsissä.” (Kärnä, täysistunto 29.3.2016)

Yritän analysoida tilannetta tuon lausuman, uuden Metsähallituslain muutosten ja hallituksen EU-kilpailuoikeuteen liittyvien perusteluiden pohjalta. Esitän, että edellä siteerattu lausuma ei välttämättä pidä paikkaansa. Toiseksi totean, että tuleva malli voi olla ongelmallinen erilaisten Suomen oikeusjärjestyksen asettamien yleishyödyllisten velvoitteiden kannalta.

Kun metsähallitus (vanha malli) tai yhtiö (uusi malli) kilpailuttavat oikeuksien käytön/hyödyntämisen, niiden on otettava huomioon kilpailuoikeuden vaatimukset. Reiluus taloudellisessa toiminnassa on koetuksella aina silloin kun julkinen toimija, esimerkiksi kunta, käyttää erityisasemaansa hyväkseen kilpailuttaessa hankintojaan tai toimii itse erityisasemansa pohjalta. Kyseessä voi olla kielletty valtiontuki. Tuki voi olla verotuksellista tai muuhun erityisasemaan (julkisen toimijan konkurssisuoja) liittyviä. Komissio on ollut tiukka valtiontukien kanssa. Se vetoaa päätöksissään Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen päätöksiin.

Itse yhtiöittämiselle ei ole mitään EU-velvoitetta. Se käy selville mm. edellisessä blogissani esittämästäni EU-komissaarin kirjeestä. Myös oikeusvertailu tukee tätä kantaa. Ranskassa on edelleen vahva perinteinen julkinen ja keskusjohtoinen metsien hallintoelin. Saksassa toiminta on yhtiömuotoista. Ruotsissa on kaksikin julkisoikeudellista laitosta. Siksi Suomen lain muuttamisessa mennään mielestäni ylitulkinnalla. Taustalla ovat voimakkaat taloudelliset intressit. Monissa muissa maissa tällaista tilannetta tuskin pääsisi syntymään, erityisesti silloin, kun perustettavan yhtiön sisälle viedään luonnonsuojelualueita.

Perustettavan yhtiön on tietysti noudatettava kaikissa toimissa luonnonsuojelulakia ja muita erityislakeja sekä niiden velvoitteita. Ongelmat tulevatkin esiin itse kilpailutuksessa ja sen muotoilussa. Yhtiöllä tulee olemaan nimittäin myös Suomen lainsäädännön asettamia yleishyödyllisiä vastuita (ympäristö, sosiaaliset, vähemmistöön liittyvät ym.). Sen on mahdollisesti asetettava vaatimus, että hyödyntämistä harjoittavan on noudatettava määrättyjä julkisen palvelun velvoitteita. Jos niitä ei aseteta kilpailutuksessa, yleisiä etuja ei otettaisi kilpailutuksessa lainkaan huomioon.

Kun ja jos näitä yleisvelvoitteita kuitenkin otetaan huomioon kilpailutusta tehtäessä, ei ole poissuljettua, että hankintalaki soveltuisi valtion yhtiön toimintaan. Hankintalaki saattaa soveltua ainakin sellaisiin yhtiön tekemiin kilpailutuksiin, joissa asetetaan julkisen palvelun velvoitteita. Väite siitä, että hankintalakia ei sovelleltaisi valtion täydellisessä kontrollissa olevaan yhtiötoimijaan ja sen tekemiin kilpailutuksiin ei ole siten välttämättä totta.

Kyse tulee olemaan siis siitä, miten hankinta määritellään, kilpailutetaan ja mitkä ovat valtionohjauksen ohjeet yleishyödyllisten seikkojen huomioimisesta. Voidaan kuitenkin olettaa, että kilpailutukset tulevat olemaan "taloudellisesti aggressiivisempia". Siten yleishyödyllisten intressien harkinta saattaa jäädä vaatimattomammaksi kuin mitä julkisen laitoksen tekemässä kilpailutuksessa. Tämä koskee myös kilpailutettujen sopimusten muuttamista. Tehtyjä ja kilpailutettuja sopimuksia on yleensä voitu tarkastella uudelleen teknisten ehtojen muuttamisen osalta. Lainsäätäjän ja oikeusjärjestyksen mahdolliset muutokset tulevat siten todennäköisesti heikommin huomioon otetuiksi yhtiön toimiessa. Metsähallituksen toimiin voidaan ainakin kohdistaa joitain paineita ja konkreettista ohjausta. Yhtiön osalta muut ”paineet” voivat olla vaikuttavampia.  Kyse on myös osaamisesta. Otetaanko muuttunut lainsäädäntö huomioon asiantuntevasti ja kokonaisvaltaisesti kilpailutusta tehtäessä ja sopimuksia muutettaessa – taloudellisen päätarkoituksen lisäksi?

Tilanne on kehittynyt mielenkiintoiseen suuntaan jo kauan. Nykyinenkään järjestelmä ei välttämättä ole kovin hyvä. Käytännössä Suomen metsähallitus on yhtiöineen toiminut melko vapaasti. Usein tämä tapahuu kuitenkin myös ”yleishyötyyn” perustuen. Esimerkiksi joissain kaavoitustilanteissa metsähallitus ei ole ottanut kaikkia niitä tontteja, joita sille kaavan mukaan olisi kuulunut. Toimisiko liiketaloudellisesti ohjattu yhtiö näin? Tuskin.

Mielenkiintoista on myös se, että valtionohjauksen tullessa määrääväksi tekijäksi valta siirtyy kokonaisvaltaista harkintaa suorittavilta virkamiehiltä suoraan valtioneuvostolle (valtionohjaus). Valta siirtyy siis yhtiön lisäksi myös poliittiselle täytäntöönpanevalle elimelle.

Erityisesti totean seuraavaa. Saamelaisten aseman heikentämiskiellon poistaminen tuntuu tietoiselta pyrkimykseltä poistaa mahdollisuus harkita yleishyödyllisiä intressejä ja velvoitteita kilpailutuksia suunniteltaessa. Jos velvoite olisi otettu lakiin, sitä jouduttaisiin harkitsemaan ennakolta toimintaa suunniteltaessa. Myös tehokkaan jälkikäteisen oikeussuojakeinojen käyttö on siten suljettu pois.

Ruotsissa tuomioistuin päätyi 2016 ikimuistoiseen nautintaan perustuvaan käyttöoikeuteen nojaten (1734 laki) siihen, että erilaiset käyttöoikeudet voitiin antaa saamelaiskylän hallinnoitavaksi. Koska nyt oikeuksien haltijana on yhtiö, tällaisia oikeudenluovutuksia valtiolta autonomiselle toimijalle olisi vaikeampi tehdä. Tai ainakin siirto vaatisi rajua lainsäädännön muuttamista.

Tosiasiallinen tilanne maa- ja käyttöoikeuksien osalta tulee muuttumaan huomattavasti - väitetään mitä tahansa. Uusi Metsähallituslaki tulee kaiketi heikentämään oikeusjärjestelmän yleisten etujen velvoitteiden huomioonottamista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Valtionohjauksesta puheen ollen, kuinkahan hyvin se sujuu Finaviassa? Taidemuseoon investointi kaukana lentokentistä ei minusta ainakaan kovin helposti istu lain 1 §:n mukaiseen toimialaan (vaikka jossain vaiheessa yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala on kyllä laajentunut lain mainitsemasta).
https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtai...
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090877
http://vnk.fi/omo/valtioenemmistoiset/finavia-oyj

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän markkukiikeri kuva
Markku Kiikeri

Voihan siellä olla valtionohjausta. Määrätynlaista... :)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

No meneehän se parlamentarismikin meillä niin päin, että Eduskunnan on nautittava hallituksen luottamusta...

Terv. KK

Toimituksen poiminnat