Brexit: mitä tänään sovittiin ja todettiin?

Seuraava kirjoitus perustuu paljolti sille, mitä EU:n Komission Brexit pääneuvottelija Michel Barnier ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk totesivat saavutetusta neuvottelutuloksesta tänään 8.12.2017.

Yleisesti Barnier totesi, että nyt on saavutettu riittävä tulos seuraavan vaiheen aloittamiseksi (kauppaneuvottelut). Nyt ministerineuvosto hyväksyy alustava luonnoksen.

(Jäsenmaissa oleskelevien) kansalaisten oikeuksista on sovittu vastavuoroisesti. Kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Kansalaiset, jotka saapuneet ennen eroa, voivat jäädä, oleskella ja työskennellä. Näin myös aikaisemmin saapuneet ja työskennelleet. Opiskelija voi jäädä oleskelemaan (kansallinen kohtelu) ja jäädä myös tekemään töitä opiskelujen jälkeen. Perheenjäsenet (laajassa merkityksessä) voivat jäädä, myös Brexit eron jälkeen syntyneet. Heillä on kaikki oikeudet terveys- ja sosiaalipalveluihin, ja he omaavat nk. oikeuksien maastavientioikeuden (oikeudet säilyvät muuttotilanteessa). Britannia sitoutuu luomaan EU kansalaisille nk. ilmaisen erityisasemajärjestelmän. Näiden oikeuksien tehokas suoja ja johdonmukainen tulkinta taataan kanaalin molemmin puolin. Britannian oikeusjärjestelmä ja tuomioistuin ratkaisee oikeuskysymykset, mutta EU tuomioistuin voi, kansallisen britannialaisen tuomioistuimen pyynnöstä, antaa vielä 8 vuotta ennakkoratkaisuja kansalaisten oikeuksista. Tällä pyritään luomaan näitä oikeuksia koskeva vakaa tulkintakäytäntö. Vastavuoroisuuden periaate soveltuu ehdoitta. Britannia sitoutuu luomaan myös viranomaisen, joka huolehtii EU kansalaisten oikeuksien tehokkaasta täytäntöönpanosta ja oikeusvarmuudesta. Komissio valvoo Britannian kansalaisten oikeuksia EU:ssa.

Pohjois-Irlannin kysymys on ollut tärkeä EU:lle mm. siitä syystä, että monet rajatylittävät yhteistoiminnat ovat EU:n rahoittamia ja valvomia. Britannian ero aiheuttaa vakavia ongelmia näille yhteistyön muodoille. Rinnakkaisia järjestelmiä ei voida pitää voimassa. Pohjois-Irlannin osalta sovittiin, että Britannia sitoutuu järjestämään raja-asian ja pitää voimassa olemassa olevat yhteistoiminnan muodot. Periaatteena on välttää nk. "kovaa rajaa". Muuten Pohjois-Irlantiin sovelletaan sovituin osin tulliunionin ja sisämarkkinan järjestelmää, ja suojataan Good Friday -sopimusta. Pohjois-Irlannissa asuvat Irlannin kansalaiset nauttivat oikeuksiaan EU kansalaisina. Britannia pysyttää voimassa myös nk. Yhteisen matkustusalueen (Common Travel Area). Periaatteena on, että Britannia, EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat joustavien ja luovien ratkaisujen etsimiseen tässä vaikeassa Pohjois-Irlannin tilanteessa, noudattaen kollektiivisen vastuun periaatetta. Neuvottelujen toisessa vaiheessa (kauppasopimus) Pohjois-Irlannin neuvottelut jatkuvat rinnakkaisena prosessina. Tässä tilanteessa sisämarkkinoiden ja tulliliiton säännöjen integriteetti ja johdonmukaisuus on kuitenkin säilytettävä, koska ne ovat EU:n kova ydin. Pohjois-Irlannin osalta tarvitaan erityisjärjestelyjä.

Erosopimuksen taloudellisesta osasta on sovittu sitä koskevat periaatteet ja vastuiden laskentametodi. Kuten May totesi puheessaan alkuvuodessa, kenenkään ei tulisi maksaa enempää kuin mitä se maksaisi jäsenvaltiona. Britannia osallistuu EU talousohjelmaan aina 2020 asti. Osallistuminen koskee myös investointipankkitoimintaa, kehitysrahoitusta ja pakolaissopimusta Turkin kanssa. Britannia osallistuu EU budjettiin 2020 asti kuin se olisi jäsenvaltio. EU:n tavoitteena oli määritellä tarkasti lista niistä velvoitteista, jotka on täytettävä eron tapahtuessa. Summat eivät ole vielä edes laskettavissa kokonaisuudessaan. Ne koostuvat erilaisista EU:n maksuista, lainavelvoitteista, eläkemaksuista jne. Kyse ei ole varsinaisesti poliittisesta päätöksestä, vaan todellisten kulujen maksamisesta. 

Miksi neuvottelutilanne näyttää nyt paremmalta? Tavoitteena on ollut järjestäytynyt poistuminen EU:sta. Nyt on saavutettu periaatteet erolle edellä mainituissa erityisasioissa. Siten on luotu mahdollisuus aloittaa kauppaneuvottelut. Tulos takaa määrätynlaisen ennakoitavuuden kansalaisille ja taloustoimijoille Brexitin aiheuttamassa epävarmuustilanteessa. Saavutettu tulos luo selvästi luottamusta osapuolten välille.

Tilanne on kuitenkin se, että Britannia on vahvistanut EU:sta lähdön. Tämä koskee siis koko EU järjestelmää mukaan lukien Euratom, Europol jne., koska ne ovat juridisesti, hallinnollisesti ja poliittisesti erottamaton osa EU:ta. Britannia ei ole halunnut sitoutua sisämarkkinasäännöksiin, joten tilanne on täysin eri kuin muiden sisämarkkinoille osallistuvien maiden osalta (Euroopan talousalue, mm. Norja). Kaikista sitovista säännöksistä on sovittava erikseen. Jatko(kauppa)neuvotteluvaihe tulee olemaan ehkä vaikeampi kuin tämä erosopimusvaihe. Sisämarkkinoiden integriteetti, neljän vapauden yhteenkuuluvuus, EU:n sisäisen päätöksenteon autonomia ja itsenäisyys eivät ole neuvoteltavissa tai kompromissin kohde. Uusi suhde tulee koostumaan oletettavasti jonkinlaisesta vapaakauppasopimuksesta erityisine yhteistyömuotoineen (turvallisuus, jonkintyyppinen ulkoasioita koskeva solidariteetti, jne.). Säännösten, hallinnon ja oikeudellisen valvonnan osalta kaikki on neuvoteltava. 

Tulevat neuvottelut tulevat perustuvat pragmaattisuuden, empiirisyyden ja vastuullisuuden periaatteisiin sekä Pohjois-Irlannin eritysaseman huomioonottamiseen.  Britannia on vaatinut siirtymäaikaa. Erilaiset mahdolliset mallit ovat selkeät; Norjan, Ukrainan, Turkin, Kanadan tai Etelä-Korean malli. Britannian ehdotukset ja vaatimukset omasta autonomiasta viittaavat Kanadan malliin. Mahdollinen sopimus menee EU:n, jäsenvaltioiden ja Britannian parlamenttien hyväksyttäviksi, mahdollisine tuomioistuinmenettelyineen. Komissio tarvitsee nyt neuvotteluohjeet EU instituutioilta. 

 

–—————-

Edit 16:31: 

Varsin yksimielisen EU parlamentin "esilausunnossa" tänään – ennen ensi viikon varsinaista käsittelyä – todettiin, että tämä ei ole vielä sopimus, vaan ensimmäinen neuvotteluvaihe. Monia ongelmia (taloudellinen, Pohjois-Irlanti, kansalaisten asema) on osittain ratkaistu. Neuvottelut ovat kehittyneet tarpeeksi artiklan 50 mainitsemalla tavalla niin, että kauppaneuvottelut voidaan aloittaa. Parlamentti haluaa korostaa ja vaatii vielä seuraavia asioita:

– Britannian tulee luoda automaattinen (ilmoitusluonteinen) tunnustusprosessi EU kansalaisille Britanniassa, jossa brittiviranomaisella (Home Office) on todistustaakka,

– työntekijöiden oikeudet on turvattava siirtymävaiheessa,

– EU tuomioistuimen aseman tulee olla selkeä ja vahva ja oikeuskäytännön kansalaisten oikeuksien osalta sitova määräämättömän ajan ja oikeuskäytännön pitää olla johdonmukainen,

– Britannian on luotava vahva järjestelmä oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi (Britannian Ombudsman),

– Liikkuminen tulee olla vapaa kaikille brittikansalaisille, jotka asuvat jo 27,

– sopimusvelvoitteet Irlannin osalta oltava täysin täytäntöönpantavissa käytännössä,

– siirtymisajan kuluessa EU oikeuden kaikkia normeja (Aqui Communautaire) on noudatettava Britannian toimesta, satunnaista etujen poimintaa (cherry-picking) ei voida sallia.

Parlamentti tulee antamaan myös oman käsityksensä tulevan suhteen luonteesta.

 

 

 

markkukiikeri
Sitoutumaton Helsinki

Markku Kiikeri on oikeustieteen tohtori, eurooppaoikeuden yliopistonlehtori ja tutkija, dosentti, lakimies ja vapaa kirjoittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu